Minusta tuli laiska ja aloin käyttämään lähinnä tumblria sen helppouden vuoksi. Kuinka yksinkertainen ja esteettinen onkaan tumblelog, joka on hyvin suunniteltu ja varustettu hyvällä teemalla?
Sanoisin, että melko esteettinen. Ei se voita omien ajatusten kertomista, ihan omin sanoin ja omia hupsuja sanontoja ja suosikki-idiomeja käyttäen.
Itse asiassa, minua ahdistaa ilman kirjoita-se-itse -blogia, vaikka välillä minua ahdistaa omien ajatusten ylös kirjoittaminen.
Minusta tuntuu, että jokaisen blogipostauksen täytyy olla älyllisesti haastava ja pursuta nerokkaita heittoja ja maatajäristäviä poliittisia mielipiteitä. Voi veikkoset, kuinka väärässä voi ihminen asioiden kulusta ollakaan. Minä halusin alun alkaenkin blogata, koska minulla oli mielestäni paljon sanottavaa ja ainakin halusin vaihtaa kuulumisia ihmisten kanssa, joita en nähnyt joka päivä.
Draconmaailma oli täynnä lyhyitä ja välillä vähän turhan kryptisiä julkaisuja, joissa pohdiskelin ihmisenä oloa ja nuoruuden tuskaa varsin lupsakoin sanoin ja huolimattomuusvirhein. Se blogi oli minulle enemmänkin päiväkirja kuin jotain julkista, jota muutkin saattavat ihan oikeasti lukea.Sitten kuvaan astui tumblr, joka oli laiskan mutta skräppäämisestä haaveilevan ihmisen taivas. Jokainen kuva, jonka halusin kauniin minimalistiseen blogiini laittaa oli yhden näpäytyksen ja alt:in painalluksen päässä. Miten helppoa se onkaan ja kuinka laiskaksi se minut tekikään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti